Kalliokiipeilykurssi

Vuoden päivät on Päivin kanssa Kumpulan ja Salmisaaren seinillä aikaa vietetty ja tuumailtiin, että pikkuhiljaa olisi aika ulkoutua. Siispä sunnuntaina otimme suunnan kohti Vantaan käärmekalliota yliopistoliikunnan kalliokiipeilykurssille. 

Kypärät päähän, valjaat päälle ja köydenpätkät kurssilaisille. Siinä sitten ihmeteltiin ja opeteltiin erinäisiä solmuja. Aika pian allekirjoittaneenkin lyhyt käppyrä köydenpätkä taittui tuplakalastajaan, siansorkkaan alias sikaan ja HMS solmuun. Ankkureita treenattiin tasamaalla kuvitteellisen kallion reunalla. Hienoisella kallion reunan siirrolla saimme köysiviritykset toimimaan ja 'luvan laskeutua'. 

Ennen todellisen kallion päälle siirtymistä nautimme omakustantaisen lounaan: meikäläiselle tarjolla siis auringossa mössööntynyt dexal patkukka ja kivasti lämmennyt juoma. Päivin lounaalla taasen tarjoiltiin raikkaan näköisiä viinirypäleitä!

Kallion päällä tutustuttiin pultteihin, rakennettiin pariin kertaan ankkureita ja päästiin laskeutumaan. Vauhti ei päätä huimannut, köysi ei olisi halunnut kulkea ATC:n läpi ja ei se prusikkikaan menoa edistänyt. Kiipeäminen oli hauskaa! Ihan eri fiilis ku sisäseinillä ja auringossa pehmenneiden kenkien pito oli loistava. Parasta päivässä kuitenkin oli varmistuksen vaihtaminen köydestä toiseen seinällä. Laskeuduttiin ensin  vähän matkaa yhdellä köydellä apuköyttä pitkin prusik varmistuksella 'hyllylle'. ATC ja prusik vaihdettiin kiipeilyköyteen ja loppumatka laskeuduttiin tuplaköydellä.

Päivä painottui solmujen opetteluun, ankkureiden tekoon ja siirtoon. Hyvä setti, halpa kurssi, mutta iso lasku edessä, ostoslistalla kun odottaa köydet, sulkurenkaat, slingit ja mitä muuta! =D

Johanna

La Sportiva Mini Rogaining

Järjestäjän kuvia

Käytiin Juhan kanssa tutustumassa Rogainingin saloihin Pirkanmaalla La Sportiva Mini Rogaining tapahtuman merkeissä. Tarjolla oli 8 ja 4 h sarjat jalan eteneville ja 3 h MTB sarja. Tällä kertaa me päädyttiin taittamaan 4 h matkaa. Tiedostettiin, että reittisuunnittelu on tässä lajissa avain asemassa ja parhaan oveluutemme mukaan pyrimme suunnittelemaan reitin, joka varrelta kerääntyy parhaat pisteet. Rastit on siis eriarvoisia, 30 - 100 pistettä/rasti, ja määräaikaan mennessä parhaat pisteet kerännyt voittaa.

Loistava reitti suuniteltuna startattiin aamukymmeneltä Hyytiälän metsäasemalta. Ensimmäinen rasti löytyi nopeasti ja matka jatkui sujuvasti metsän halki seuraavalle rastille. Kolmannelle rastille mentäessä alkuvauhti hyytyi täysin. Metsä oli erittäin hidasta risukkoa. Polkua jonne reittisuunitelma vei ei vaan koskaan tullut vastaan. Kun viimein rämmittiin ulos metsästä todettiin, että reittiä on lyhenettävä ja radikaalisti!

Suunnistus sujui hyvin ja juoksu kulki modatulla reitillä. Hiekkatietä, suota, polkua, mutta ehdottomasti hienoin rastipiste oli järven rannassa korkean jyrkänteen alla oleva luola. Luolan jälkeen alkoi aika lähetä loppua ja matkalla maaliin kerettiin hakea yksi rasti, suunnitelmissa olleen kolmen sijaan. Maalileima aikaan 3 h 55 min, 30 km tallustamista takana. 590 pistettä (voittajalla 1010), emme tainneetkaan olla niin ovelia kuin lähtiessä kuvittelimme. Reittisuunnittelu herätti paljon aljon ajatuksia, spekulointia, spekulointia... :D  Ehdottomasti otetaan uusiksi!

Tulokset

Tapahtumassa oli leppoisa fiilis ja suihkun jälkeen tarjoiltu ruoka maitti! Parhaiden palkitsemisen jälkeen jaettiin vielä runsaasti arvontapalkintoja ja meille tuli kotiaviemisiksi La Sportivan kompressiosäärystimet! :)  

Johanna ja Juha

Multisport Camp!

Päätettiin Juhan Kanssa osallistua Multisport.fi:n Petri Forsmanin ja Mika Pasosen järjestämälle Multisport Camp:ille oppimaan uutta ja kertaamaan vanhaa. Leiri starttasi lauantaiaamuna Kirkkonummen KN keskuksesta huoneiden jaolla, jokaiselle leiriläiselle oma pikku huone. Keskus oli valtava, mutta majoittaa tätänykyä pääsiassa vain virolaisia duunareita.

Ensimmäisenä ohjelmanumerona kuultiin kokemuksia pitkistä seikkailukisoista ja lyhyemmistä multisport kisoista. Pisin kisa taisi olla kahdeksan päivän pituinen! Ihmeteltiin pitkien kisojen reittiKIRJOJA ja karttapinoja. Kaiken lomassa käytiin läpi varusteita lampuista, karttatelineisiin, hinaus kuminauhoihin, reppuihin ja erilaisiin telttoihin. Myös energiahuolto, jalkojen hoito ja veden puhdistus käytiin läpi.

Liikkeelle lähdettin kanooteilla. Käytiin läpi tekniikkaa ja lähdettiin järvelle. Melottiin järven päässä olevalle joelle ja jokea pitkin pusikoiden läpi ja välillä rantaa pitkin kanoottia kantaen. Tai no, me taidettiin lähinnä työntää kanoottia pitkin nurmea. Reilu tunnin melonnasta matkaa kertyi reilu 4 km.

 Melonnasta vaihdettiin pyörään ja sotkettiin maantietä pitkin noin 16 km Veikkolaan paikalliseen pitseriaan lounaalle. Täysin mahoin aloitettiin köysilajien harjoittelu. Ensin alastulo: testatattiin laskeutumista pelkällä alaköysivarmistuksella ja kokeiltiin shunt ja prusik varmistusta. Kun alas osattiin tulla otettiin nousukahvat testiin. Allekirjoittaneen ensimmäinen nousu meni pelkällä käsivoimalla. Toisella nousulla löytyi jalkalenkin optimipituus,  tekniikka alkoi hahmottua ja eteneminen jouhevoitui. Juhallakin taisi olla lenkin pituus hakusessa, jalat koukussa jumarointi muistutti lähinnä kalliota ylöspäin räpiköivää sammakkoa. Paluumatkalla poljettiin vähän maastoa, ensin metsäautotietä sitten polkua ja lopusta kannettiin pyöriä ja päädyttiin ihmettelemään kiipeilijoitä Falkbergetin seinällä. Iltapala, sauna ja unta.

Toinen päivä käynnistyi aikaisella aamiaisella. Kulhossa oli jotain turvotettuja jyväsiä ja päällä kenties smetanaa (?). Sen verta erikoista jokatapauksessa, että kulhon pohja ei esille tullut ja autossa odottaville banskuille oli kysyntää. Liikkeelle lähdettiin pyörillä. Vähän enemmän polkua ja metsäautotietä reilu 11 km. Pyöräilystä vaihettiin kajakkimelontaan. Juhakin hetken kikkailun jälkeen sai mahdutettua itsensä aukosta kyytiin. Melottiin Siuntionjokea Vikträsk järvelle ja edelleen Siuntionjokea pitkin padolle. Osa porukasta meni padon sulkusiltojen kautta merelle. Me päädyttiin rantautumaan ja kantamaan kajakki padon toiselle puolelle. Merellä melottiin vielä lenkki ja käytiin läpi melontatekniikkaa, hinausta ja paikanvaihtoa vesillä. Vesillä oltiin 2.5 h ja matkaa kertyi noin 13 km. Mereltä vaihdettiin takaisin pyörään ja poljettiin vielä lopuksi vähän maastoa. Kilometrejä pyörästä tuli reilu 21 km.

Lounas ja loppusanat. Muistoksi saatiin vielä Multisportin tekniset paidat. 

Ihan mielettömän hyvä setti! Paljon tekniikkavinkejä tuleviin koitoksiin, etenemiseen ja varusteisiin, varmuutta köysijuttuihin. Mikä parasta, puuhastelua mukavassa seurassa! Samoihin sanoihin päätän tämän kuin edellisen, iso kiitos Multisport.fi!

Johanna ja Juha

Victorinox Spring Adventure

Videokooste - Victorinox Spring Adventure
Karttoja
Pyöräosuuden kartta 

Hetki purettiin kamoja, ennen kasia ja Multisport Cupin vuoden 2012 ensimmäisen kisan Victorinox Spring Adventuren materiaalin jakoa. Reittisuunitelma päädyttiin tekemään auton takapaksissa vaikka lämpimät, tuulettomat sisätilatkin olisi ollut tarjolla. Miksi?! Reittisuunnittelu oli sekavaa ja tuplakartat ja x-rastit aiheutti hämmennystä.

Kisa starttasi tonnin juoksulla, jonka jälkeen kilpasarja jatkoi juoksuosuudelle.  Ekaa rastia pummattiin hetki alkuhässäkässä, mutta loppumatka sujui jouhevasti pääasiassa pitkin polkuja ja ongelmitta.

Vaihto pyörään ja kohti Alhovuoren laskettelukeskusta. Ensin poljettiin ylös huipulle, jolta seuraavalle huipulle loppumatka pyörää ylöspäin työntäen. Pyörät parkkiin, lenkkarit jalkaan ja kolme kertaa ylös-alas rinnettä. Alaspäin vauhdilla, ylöspäin säästeltiin- ehkä liikaakin.

Matkalla melontaosuudelle tetsattiin yksi rasti. Alussa ajettavaa teknistä polkua, hetken päästä talutettavaa mutaista metsäkoneuraa ja lopulta pyörä kantoon ja harppomista hakkuiden yli. Lopulta Juha harppoi edellä molempien pyörät kannossa ja Johanna rämpi perästä. Mutta eipä aikaakaan ja hakkuuaukean reunasta ilmaantui taas ajettava ura. Loppu olikin helppoa ja nopeaa, ainakin tuntui sille!

Melonta Pyhäjärven pohjoisrannalle sujui mukavan lepposasti. Läntiselle rastille melottaessa vastatuuli oli voimakas, mutta kajakki kulki vielä mukavasti. Myötätuulen melonta tuntui turhauttavalta: hyvä teho, mutta tuntui ettei kanootti liiku lainkaan. Kylmä vesi roiskui tuulen ansiosta melasta hihoille. Neljäs rasti oli järven itäpääästä lähtevän joen rannalla. Alku oli IHANA! Tuulen suojaa ja tyyntä vettä. Kunnes kaatuneet puut tukkivat reitin. Puun ja veden välissä oli pieni tila, kuitenkin sen verran iso, että edessä melova Johanna mahtui puikahtamaan toiselle puolelle, mutta sen verran pieni, että Juhalla ei ollut saumaa.

Siinä sitten oltiin kajakissa puu välissämme. Juha yritti ahtautua alitse eikä huomannut, että virta käänsi kajakin puun myötäisesti ja alkoi kallistaa kajakkia Johannan puolelta veteenpäin. Jotenkin hetken säikähdyksen jälkeen Johanna sai ahtauduttua takaisin Juhan  puolelle ja siinä sitä oltiin lähtöpisteessä.

Juha hyppäsi kajakista jokeen ja tuli takasin kyytiin puun toiselta puolelta. Talviturkki jäi siis Karkkilan jokeen. Seuraava puu onnistuttiin molemmat alittamaan ja takasinpäin meloessa alitettiin puut joen toista, tilavampaa reunaa. Tuuli yltyi yltymistään ja loppumelonta pyhäjärvellä oli jäätävää. Aalto rikkoutui syliin ja kuivana ei olisi selvitty vaikka uimareissu olisi vältetty.

Melonnan jälkeen pyörä kulki, lämmöntuotto, jäätyneiden varpaiden ja sormenpäiden elvytys motivaationa. Edessä oli houkutteleva juoksuosuus, jossa viimeistään saisi lämpöä kohmeiseen kroppaan. Juoksun alussa oli pieni köysitehtävä, jossa ylitettiin joki. Juoksu kulki päivän päätteeksi mukavasti. Päätettiin jättää kaksi viimeistä rastia hakematta, että keritään varmasti määräajassa perille ja maaliin leimattiinkin aikaan 6:21, mittarissa 67.7 km.

Ikävä kyllä tällä kertaa reittikirjaa ei oltu luettu kunnolla. Aikaa olisikin ollut vielä 40 min jäljellä. Oltaisi siis ehditty helpolla koko rata läpi ja huomattavasti pienemmillä sakoilla. Lisäksi vaihtoleiman yhteydessä olisi aina pitänyt hakea leima läheisen kallion päältä. Missattiin tämäkin informaatio täysin. Saatiin siis sakkoa vaihtoleimoista ja väliinjätetyistä rasteista. Ensi kerralla tavataan reittikirja pariin otteeseen ennenkun edes katsotaan karttoja.

Reitti oli monipuolinen ja päivä vähintäänkin mielenkiintoinen! :D Suuret kiitokset järjestäjälle, Multisport.fi!

Tulokset 12.5.2012 

Oxalis

 

Seikkailupäivä kuntosarjassa starttasi kilometrin ratajuoksulla. Radalta suunnattiin pyörillä melonta-osuudelle Pyhäjärven rannalle.

Melontakokemusta tiimillämme oli hieman epäsuhtaisesti; Jarilla hieman enemmän ja Minnalla melko paljon vähemmän (1 kanoottiretki alla). Kaksikon kyytiin päästiin sutjakkaan ja melonta sujui välillä tahdissa ja suurimmaksi osaksi epätahdissa. Minna keulassa ei aina tahtonut muistaa, että takanakin oli meloja ja meni ihan omaa sekavaa tahtia. Tästä kaikesta huolimatta pysyttiin joukon mukana ihan kivasti ja kilsoja melonnasta kertyi noin 5 km.

Vaatteet märkinä ja hieman viluisina lähdettiin pyöräilemään. Reittivalinnat teimme teitä pitkin, joten kartalla oli helppo pysyä ja sen suurempia seikkailuja ei pyöräosuudella eletty. Minnan korkeat verensokerit (n. 16) hapottivat, joten vaikka syke oli tapissa, ei jaloissa tuntunut tapahtuvan mitään. Siinä sotkiessamme pohdimme pyörään hinaussysteemiä. Reittikirjaa oltiin luettu hieman huolimattomasti; Z3 rasti haettiin Pyhäjärven eteläpuolelta... Pyöräilyä kertyi noin 25 km. 

Pyöräilyosuus päättyi koululle vaihtoon. Tässä vaiheessa varpaat olivat kylmästä tunnottomat, joten oli erittäin mukavaa päästä lämmittelemään juoksun pariin! Juuri ennen juoksuun lähtöä Minnan isä tuli kannustamaan ja sekös toi puhtia taas menoon. Köysitehtävää päästiin suorittamaan saman tein ja jännäähän se oli! Minnan käsivoimat riittivät juuri ja juuri toiselle rannalle.

Jyrkimmät mäet oli pakko kävellä, mutta muuten juoksu kulki suhteellisen hyvin. Matkaa kertyin noin 10 km. 

Maaliin suoriuduttiin aikaan 04:28:57 ja matkaa mittarissa kaiken kaikkiaan 45 km.

Tästä kerrasta opittua: juomareppuun ei jätetä yhtään ilmaa (sitä loiskintaa kuunnellessa oli melkoinen vessahätä koko ajan), näin viileämmällä säällä sitä juomaa ei välttämättä tartte ihan litratolkulla kantaa mukana, melontaa täytyy harjoitella ja nyt maastokengät tilaukseen ja poluille juoksemaan ja mieluiten ylämäkeen ;)

Mahtava laji, tullaan toistekin! :)

                                                                                                                                                                              Minna ja Jari