Endurance Quest

Endurance Quest Tiimikuva [Kuva: Johanna Olli]

Duuniviikon päätteeksi kurvasimme kiireellä Vantaalta kohti Snappertunaa ja EQ:n kisakeskusta. Startti oli meidän osalta auki perjantai-aamuun asti. Juhan selkä oli naksahtanut jumiin viikko sitten, jonka seurauksena kisaa edeltävä viikko meni kävelyä opetellessa. Lääkärin määräys oli pysyä liikkeessä ja sitä noudattaen päätimme viimein lähteä kisaan. Epävarmuus kuitenkin toi hataruutta valmisteluihin ja pakattuna oli sitten vähän kaikkea, mutta mitään systemaattista kamavälppäystä ei tehty. Tämä tiesikin sitten pienimuotoista kaaosta ennen materiaalijakoa.

Raaseporin Linna [Kuva: Johanna Olli]

Kaiken kaaoksen keskeltä kuitenkin selvittiin starttiviivalle ja prologin kimppuun. Fiilis prologissa tosin oli yhtä, ellei jopa kaoottisempi kuin itse valmistelutkin ja tuloskin sen mukainen. Haettavana oli pitkä lista rasteja, yhdessä tai erikseen. Me haettiin rasteja sekä että: yhdessä ja pistoja erikseen. Tämä johti turhaan odotteluun, ja sekoiluun haettujen rastien osalta. Ei ehkä oltu viimeisiä, mutta ehdottomasti viimeisten joukossa, kun viimein startattiin pyöräosuudelle kohti melontaa. 

Kisakeskuksesta poistuttaessa pieneen mäkeen aloin vaihtamaan takavaihteita, mutta vaihtajaliipasin löi vaan tyhjää. Osuutta takana 100 m ja pysähdyttiin. Tutkittiin asiaa ja huomattiin, että vaijeri on katki. Pohdittiin siinä sitten aikamme todetaksemme, että asialle ei nyt vaan voi tehdä mitään. Ketju lepäsi takapakan pienimmällä kiekolla, siellä se oli ja pysyi. Edestä pystyi toisinaan vaihtamaan isoimman ja keskikiekon välillä. Pienin vaati jo enemmän kikkailua. Aargh... Ensimmäisellä rastilla yritimme epätoivoisena kuitenkin kikkailla fiksiä vaijeriin onnistumatta. Masentava matkamme jatkui, onneksi pyöräosuus oli lyhyt.

Vaihto [Kuva: Lilli Rantahakala]

Vain hetki melontaa nosti filiksen ja taas oli kivaa. Saaristossa, kun on niin käsittämättömän kaunista! Melonta kuitenkin katkesi jo alle kahden tunnin jälkeen coastaleering ja juoksu osuuksilla. Rokuan uimapatjajuoksujen jäljiltä päätimme tällä kertaa edetä coastaleeringin ylitykset uimalla. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, juoksua pusikoissa meinaana riitti. Ylitykset saarelta toiselle oli yhtä lukuunottamatta lyhyitä ja uinti tuntui kevyeltä.  Uiskentelu täysin tyynessä meressä hämärtyvässä kesäyössä oli jotenkin maaagista. Osuudella meni CP10-11 välillä saaret sekaisin aiheuttaen hetken hämmennystä, muuten homma eteni mukavasti.

Vaijeriliuku [Kuva: Sara Sainio]

Liivit kajakeille ja juoksuosuudelle. Alusta oli mukavaa juostavaa ja suunnistus pimeässä metsässä sujui. Kunnes saavuimme osuuden viimeiselle rastille... Siinä sitten haravoitiin jyrkännettä eestaas ja uudelleen. Otsalampulla yritettiin skannata rinnettä epätoivoisena, mutta rastia ei vaan löytynyt. Suuri ahdistus ja epätoivo. Vihdoin, yli puoli tuntia etsintöjen aloituksesta partioomme liittyi myös toinen sekapari ja yhdessä löysimme rastin. No, jospa melonta taas parantaisi haavat...

Ja parantaahan se. Öinen saaristomelonta täysin tyynellä merellä oli taianomainen. Ja itse melonta tuntui hyvältä. Parin tunnin melonnan jälkeen oli edessä taas lyhyt saarisuunnistus. Vaaleanpunaisena sarastavassa aamussa juostiin pitkin rantakallioita ja usvaisia kankaita. Satumaista.

Vaijeriliuku [Kuva: Sara Sainio]

Pieni melonta väliin ja viimeiselle coastaleering osuudelle. Yön pimeydessä uidessa vain tiesi, välillä haistoi, että meri on täynnä levää. Nyt levätilanteen vakavuuden näki, tunsi ja haistoi. Välillä kun nousi limaista kalliota ylös jokapaikasta roikkui levää. Yritti vaan muistaa pitää suunsa kiinni, ettei vahingossakaan hörppäisi sitä puuroa sisuksiinsa.

Parin tunnin loppumelonnan välissä päätettiin kantaa Strömsön saaren halki. Suunniteltu reitti näytti kuitenkin olevan täynnä mökkejä, joten päädyimme rantautumaan mutkan kautta yleiselle satamalle. Ei menny reitinvalinta niinku Strömsössä, ja lyhyen, mutta  tiukan taistelun jälkeen saatiin kuin saatiinkin paatti risukosta ja pusikosta takaisin vesille.

Finnfoam ylitys [Kuva: Poppis Suomela]

Koko yö merellä ja sitten alkoikin se henkilökohtainen painajainen: pyöräily vaihteettomalla. Asvaltilla ja kovalla hiekalla meni kohtuu ok. Poluille piti aina pysähtyä ja vaihtaa vaihde manuaalisesti. Ai, että otti päähän, raskaasti. Ylämäkiin sai runtata kaikilla voimillaan kuumenevassa päivässä.  Polkimia sai repiä seisaaltaan hampaat irvessä, nousukahvoja puristaen niin, että toinen rupesi jo pyörimään. Kivaa ei ajo ollut, mutta kun ei luovuttamaankaan suostu niin ajo jatkuu. Puren hammasta. Juhalla ei tässä vaiheessa ole paukkuja auttaa ja siinä se sitten sitkutti vieressä.

Onneksi raastava pyöräosuus oli lyhyt ja maustettu mahtavilla questeillä. Ensimäisenä pyörä katkesi vauhdikkaalla vaijeriliulla höystettyyn juoksuosuuteen. Tämän jälkeen yliteltiin vesistöä Finnfoamilla pyörän kanssa. Tässä yhteydessä tietenkin epäonnen maksimoimiseksi sain joukkohyökkäyksen maa-ampiaisilta. Nilkan siinä turvotessa polkeminen jatkui kohti kalliojyrkännettä: ylös jumaroiden ja alas laskeutumalla!  

Jumarointi [Kuva: Johanna Olli]

Vihdoin miljoonan kirosanan, ahdistuksen ja epätoivon jälkeen pääsimme normaalisti niin rakkaista  pyöristä eroon ja jopa minusta rullaluistelu tuntui mukavalta ajatukselta! Ympyrä reittiä lähdettiin vastakkaisiin suuntiin, Juha luisteli ensin. Kun  kohtasimme, oli Juhan vuoro juosta ja minä rullailin. Vielä maaliverkkojen yli, rasti tolpasta ja maalissa! Takana 130 km, 20 h 10 min mahtavia elämyksiä ja ahdistavaa epätoivoa.

3. Oxalis 1. AC Adventure 2. Avanti Adventure [Kuva: Lilli Rantahakala]

Eipä menny ihan putkeen tällä kertaa. Kuitenkin koko reitti läpi. Maaliin sekasarjan selkeänä kolmosena (20:10), edellinen reilusti ennen (18:12), ja seuraava selvästi jäljessä (21:42). Sekasarjan voiton vei AC Adventure (17:45). Nesteytys onnistui, eikä helle haitannut. Ei taaskaan rakkoja ja Juhan selkä kesti, ja kestää edelleen. Rata oli äärimmäisen kaunis ja meri taianomainen. Mielellään oltaisi melottu paljon pidempäänkin! Kiitokset ratamestarille upeasta reitistä ja vähintään yhtä iso kiitos kaikille kilpailun järjestämiseen osallistuneille!

Johanna

Tulokset

Lisää järjestäjän kuvia 

Lilli Rantahakalan kuvia