Treeniä treeniä. Juhan ja Jarin kanssa oli sovittu vuoden ekaksi yhteistreenipäivämääräksi lauantai 1.2. Lunta perjantai iltaan mennessä oli ollut vain väriksi, joten reitti tuli suunniteltua vallitsevien olosuhteiden mukaan. Kuinkas ollakkaan pe-la vastainen yö toi tullessaan talven ensimmäiset kinokset ja matkaan startattiinkin sitten 20 cm pöperössä. Kahlaaminen puiston halki teki heti alusta selvää, että eteneminen tulee olemaan raskasta ja hidasta.
Reitti kulki siis Jokiuoman puiston halki kaivoksille ja edelleen metsää
pitkin Vaskivuorelle. Malminkartanossa oli ohjelmassa kahlata läpi
internetin ihmemaasta löytynyt reitti,
kertaalleen. Sitten kohti Haltianvuorta ja edelleen Paloheinää.
Paloheinän paikkeilla reittiä jouduttiin soveltamaan, koska aamulla oli
ehditty käydä ajamassa latupohjia lähestulkoon kaikkialle. Juoksimme
siis ulkoilureittien sijaan metsässä. Mikä tosin oli huomattavasti
kevyempää menoa, kuin vähän tallatuilla pöperöpoluilla sutiminen.
Paloheinästä Haltialan aarnialueen ja tilan kautta jokirantaan. Pieni hetki kaunista jokirantapolkua, kunnes saavuimme pellon reunaan. Tuuli oli pöllyttänyt paikoittain lumen polvenkorkuisiksi kinoksiksi. Pöperö karkasi jalkojen alta ja eteneminen oli raskasta ja hidasta. Taas metsään päästyämme meno keveni. Juostiin sillalle ja vielä maisemapolkua joen toista puolta. Tässä vaiheessa matkaa oli takana 30 km ja polun päässä odottavan Minnan tarjoilema lämmin mehu maittoi!
Lopuksi juoksimme vielä Silvolan tekojärven reunaa auton renkaan painamaa kapeaa uraa pitkin ylästöntielle ja edelleen kohti Vantaankoskea. Kyllä sitä taas osasi arvostaa aurattua tietä kaiken päivän pöperön jälkeen! Koskelta käännyttiin vielä pöperöisille pitkospuille ja takaisin kohti Louhelaa. Kuusi tuntia ja 40 km lähdön jälkeen palasimme hyvin ansaitun lumipöperöulkoilun jälkeen saunomaan ja syömän. Kuljettu reitti oli kaikkien mieleen, tosin raskas, mutta hyvä tsemppi kaikilla koko päivän!
Johanna