Spring Adventure

Aurinkoisessa säässä Spring Adventure kirmattiin kilpasarjojen osalta käyntiin muistisuunnistuksella. Käytännössä koluttiin lähimaaston suppien pohjat hakemassa leima ja tsekkamassa seuraavan rastin sijainti. Sitten kiipeiltiin takasin ylös, jotta voitas taas laskeutua alas. Laskua ja nousua sen verta, että luulot pois. Alun juoksuosuuden jälkeen matka jatkui pyörällä. Pohja oli pääasiassa enemmän tai vähemmän pehmeä hiekkatietä ja vähän polkua. Osuus ei ollut niinkään tekninen, mutta pehmeä alusta varmisti ettei turhia tartte rullailla ja päivää paistatella. Jotta varmistettaisi pehmeän maaston riittävä osuus reitillä päädyttiinkin ovelalla reitivalinnalla eräänkin hiekkakuopan reunalle pusikkoon tunkkaamaan pyöriä. Jos siis tähän astinen kisa oli ollut enemmän ja vähemmän seuramatka niin tällä reitivalinnala oli oma rauha taattu.

Mutta eipä aikaakaan, kun jossain puolivälissä tien reunasta saavutettiin taas kanssakilpailijat ja päädyttiin jonossa kantamaan ja tunkkaamaan pyöriä läpi pusikoiden ja soistuvan maan pitkin ilmeisesti ajan myötä kadonnutta polkua. Samassa seurueessa matka sitten taittui aina melonnan alkuun saakka.

Auringon paisteessa oli aivan mahtavaa korkata melontakausi tälle vuodelle. Itse melontakin eteni ihan mukavasti kunnes tuli questin aika: muistisuunnistus. Eka rasti löytyi ongelmitta, mutta se toinen sitten ei millään. Siellä sitten suhattiin risukossa ja pusikossa. Juha kävi välillä maissa, välillä kahlailemassa. Rastia ei vaan löytynyt. Paikalla taidettiin olla ensimmäisenä, mutta varmaa on, että ainakin poistuttiin hyvinkin vahvasti viimeisenä. Oltiin jo luovuttamassa etsintöjä ja jatkamassa matkaa sakkoaika saldoissa, kun poispäin melovat Avantin Niko ja Mari vinkkasivat, että leimasin kyllä on karahkassa, mutta lippu puuttuu. Iso kiitos siitä heille ja sitten vaan vielä kerran risukkoon, leima ja kohti melonnan vikaa rastia. Muita ei tainnut enää näkyä edes horisontissa.  

Lyhyt pätkä pyörää ja juoksuosuuden vaihtoon. Juha suunnisti taas suoraviivaisesti. Tosin se yksi hiekkakuoppa oltaisi voitu jättää pois päivän kokoelmista, mutta eipähän kiemurreltu. Lopussa vielä köysirata questi ja maalileima sekasarjan kakkosena.

Aivan mahtava päivä, hyvä kisa ja jälleen kerran suuret kiitokset järjestäjille! Mikäli Garminiin on luottaminen kertyi matkaa 49.29 km ja nousumetrejä 611. Päivän päätteeksi pyöräiltiin vielä leppoisasti kovalla asvaltilla rullaillen kisapaikalta kotia, kiitokset siis taasen avusta ja auton kotiinkuljetuksesta Minni&Jari!

Tulokset
Kuvia [Liisa Paakkanen]

Johanna&Juha

Jännitys oli kyllä huipussaan kun saavuimme kisapaikalle. Olin lähes pahoinvoiva kun teimme reittisuunnitelmaa. Aika valui käsiin ja ihan huomaamatta oltiinkin lähtöviivalla. Kuntosarja starttasi pyörillä. Meidän retitinvalinta osoitti heti jyrkälle mäelle. Fiilis oli mitä mainioin, kun jaksoin  runttailla mäen ylös. Pyöräiltiin noin 6 km melontapaikan lähtöön.

Melontaa oli Pusulanjärvellä noin 7 km. Rastipaikat oli yhtä myllerrystä kajakkien kolistessa toisiaan vasten. Questinä oli muistisuunnistus, tosin kun porukkaa oli niin paljon, niin aika samassa letkassa rastit haettiin. Melonnassa keskityin rytmissä pysymiseen, ja nyt se onnistui jo paremmin. Mukavaa puuhaa!

Rannassa mittailin sokereita, lähdöstä oli kulunut noin 1,5 tuntia ja sokerit nousseet 14-> 22. Otin pikaa 3 yksikköä.  Aamupalalle olin pistänyt normaalisti ja tunnin aikana ennen lähtöä olin syönyt  kaksi banaania ilman pikaa.

Matkaa jatkettiin pyörillä, kiersimme Pusulanjärven idästä teitä pitkin. Ensimmäinen rasti oli lintutornilla, toinen Honganoksanmäellä, jonne olikin mukava nousu. Pikku pätkän jouduin taluttamaan, mutta muuten jaksoin sotkea mäkeä ylös. Alaspäin tultiin tukka putkella. Teitä pitkin kohti kolmosrastia, joka oli ulkoilureitin varrella ja siitä vaihtoon. Tälle pyöräosuudelle matkaa meillä tuli noin 20 km. Pääosin teitä, muutama pätkä ulkoilureittiä ja metsäautotietä. Suunnistus onnistui erinomaisesti, ei tullut yhtään pummeja, hyvä Jari!

Vaihdossa sokerit näytti 17. Pyöräilyn aikana (noin 1h 15min) olin juonut puoli litraa maximia (35 gHH). Ei toimenpiteitä.

Vaihdoimme maastolenkkarit jalkaan ja suuntasimme Questille, joka oli  köysi-tehtävä, jonka Jari suoritti sujuvasti. Siitä jatkettiin juoksuosuudelle. Suunnistus sujui kohtalaisesti, pari kertaa juoksimme polkuja liian pitkälle ja pari kertaa olimme lyhyitä hetkiä metsässä hukassa. Kokeilimme juoksussa hinausköyttä, jonka saimme aamulla Johannalta ja Juhalta (kiitos siitä!). Näin saimme Jarin voimaa hyödynnettyä. Viimeisen rastin jyrkän nousun lähes roikuin Jarin repussa ;) Kilsoja kertyi päivän aikana 39 ja aikaa kului 4h 16min.

Juoksuosuudella  (n. 6km 1h 20min) söin geeliä (n. 30gHH) ja join pari kulausta maximia. Maalissa sokerit 18. Sokerit siis pilvissä koko päivän,  toisaalta parempi niin kuin matalaa. Ei jäänyt sellaista oloa, että korkeat sokerit olisivat vaikuttaneet päivän kuntoon. Pitkävaikutteista pistän tällä hetkellä vain illalla ja en vähentänyt sen määrää kisaa varten. Kenties jännitys ja imetyksen tuomat hormoonit pitivät sokerit ylhäällä ja olisi voinut pikaa ottaa enemmänkin, mutta halusin välttää sokereiden romahdusta ja hypoa.

Mukava reitti ja mitä parhain keli. Kiitos järjestäjille sujuvasta kisasta. Oli kyllä kaikinpuolin mitä mainioin päivä :) 

Minna (1-tyypin diabeetikko) &Jari