Liikettä ja Luontoa

L i i k e t t ä Ja L u o n t o a !

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Pääsiäinen

Pääsiäiseksi oli suunniteltu melonta/juoksu yhdistelmätreeni kokoonpanolla Juha-Jari-Johanna, mutta julma flunssa kaatoi Jarin punkan pohjalle. Päädyttiin siten soveltamaan treeniä: juoksuosuus ei olisikaan metsässä vaan toteutettaisi alunperin hultojoukkoihin suunnitellun Minnan ja meidän ihanan pikku-kummitytön kanssa vaunulenkkinä. 


Melonta oli aivan mahtavaa! Meri oli aamusta täysin tyyni ja keli oli lämmin! Meloskeltiin rantojen läheisyydessä 18 km lenkura ja suunnattiin kohti Louhelaa. Vaunut autosta, prinsessa kyytiin ja menoksi- ensimmäinen juoksulenkki lyhythihasessa! Aivan mahtavaa! Kiitos ihana Minna ja Veera pääsiäisvierailusta! Loppupääsiäinen menikin sitten lisää meloen ja suunnistuksen parissa. Seuraavana viikonloppuna Minnalla onkin sitten katumaraton ohjelmassa! :)
Johanna

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Maalistreeni

Harrastelua kokoonpanolla Johanna-Juha-Jari. Täksi kertaa oli suunniteltuna reilu 80 km pyörää ja vajaa 20 juoksua. Keli oli jo pidemmän aikaan ollut lämmin ja jopa aurinkoinen, joten haaveena oli aurinkoinen treeni keväisissä maastoissa. Mutta toisin kävi. Tänä talvena täällä on satanut tasan kaksi kertaa lunta- edellistä tiimitreeniä vastasena yöna ja titenkin tätä treeniä vastasena yönä.

Matkaan lähdettiin siis taas taittamaan hankeen reippaassa lumisateessa. Heti alkumatkasta kevyen liikenteen väylillä oli vain tallattu polku, jota etenimme suditellen. Ensimmäisen 5 km:n aikana ehdin miettimään lukuisia kertoja, että se tulee kyllä kestämään, että reitti on uurastettu läpi. Autotiet oli kuitenkin paikoittan sulina ja vauhtia sai pidettyä yllä ravan roiskeessa. Kapillaari-ilmiön ansiosta Goretex kengissä oli pieni kylpylä taas heti alkumatkasta. Hanskat taasen kastuivat märästä lumesta.


Reitti kulki ensin Louhelasta Bodomille ja Solvallan mäkien kautta pienelle tetsauspätkälle Kattilajärven läheisyysteen. Ennen ja jälkeen Kattilajärven oli metsäautoteillä tarjolla siivu kaunista koskematonta kinosta- rankempaa, mutta voitti mennen tullen loskassa sotkemisen. Ojakkalan paikkeilla lumisade taisi muuttua jäätäväksi tihkuksi. Sormet ja jalat umpijäässä matka jatkui lisää rapaa naamalle keräten. Lopuksi haettiin vähän lämpöä Velskolan mäistä ja kurvattiin Bodomin kautta takaisin Luukkiin.

85 km pyöräilyn jälkeen Luukissa Minna&Veera oli vastaanottamassa pyöriä. Meidän matka jatkuisi juoksuosuudelle. Vaihto oli hidas ja kylmyyden kannalta ei parantanut tilannetta. Kuitenkin lämmöt sai takasin pienen hetken hölkkäilyn jälkeen. Piakkoin tosin Jari joutui puhaltamaan pelin poikki ja tällä kertaa suunniteltu juoksuosuus meni nuoskakävelyksi. Reittiä lyhennettiin 15 km:iin. Kokonaismatkaa reitille tuli siis 100 km ja aikaa lumilajien parissa vietettiin reilu 7 tuntia. Kaikinpuolin paljon ajatuksia herättävä treeni!

Johanna

lauantai 1. helmikuuta 2014

Helmitreeni

Treeniä treeniä. Juhan ja Jarin kanssa oli sovittu vuoden ekaksi yhteistreenipäivämääräksi lauantai 1.2. Lunta perjantai iltaan mennessä oli ollut vain väriksi, joten reitti tuli suunniteltua vallitsevien olosuhteiden mukaan. Kuinkas ollakkaan pe-la vastainen yö toi tullessaan talven ensimmäiset kinokset ja matkaan startattiinkin sitten 20 cm pöperössä. Kahlaaminen puiston halki teki heti alusta selvää, että eteneminen tulee olemaan raskasta ja hidasta.

 Reitti kulki siis Jokiuoman puiston halki kaivoksille ja edelleen metsää pitkin Vaskivuorelle. Malminkartanossa oli ohjelmassa kahlata läpi internetin ihmemaasta löytynyt reitti, kertaalleen. Sitten kohti Haltianvuorta ja edelleen Paloheinää. Paloheinän paikkeilla reittiä jouduttiin soveltamaan, koska aamulla oli ehditty käydä ajamassa latupohjia lähestulkoon kaikkialle. Juoksimme siis ulkoilureittien sijaan metsässä. Mikä tosin oli huomattavasti kevyempää menoa, kuin vähän tallatuilla pöperöpoluilla sutiminen.  

Paloheinästä Haltialan aarnialueen ja tilan kautta jokirantaan. Pieni hetki kaunista jokirantapolkua, kunnes saavuimme pellon reunaan. Tuuli oli pöllyttänyt paikoittain lumen polvenkorkuisiksi kinoksiksi. Pöperö karkasi jalkojen alta ja eteneminen oli raskasta ja hidasta. Taas metsään päästyämme meno keveni. Juostiin sillalle ja vielä maisemapolkua joen toista puolta. Tässä vaiheessa matkaa oli takana 30 km ja polun päässä odottavan Minnan tarjoilema lämmin mehu maittoi!

Lopuksi juoksimme vielä Silvolan tekojärven reunaa auton renkaan painamaa kapeaa uraa pitkin ylästöntielle ja edelleen kohti Vantaankoskea. Kyllä sitä taas osasi arvostaa aurattua tietä kaiken päivän pöperön jälkeen! Koskelta käännyttiin vielä pöperöisille pitkospuille ja takaisin kohti Louhelaa. Kuusi tuntia ja 40 km lähdön jälkeen palasimme hyvin ansaitun lumipöperöulkoilun jälkeen saunomaan ja syömän. Kuljettu reitti oli kaikkien mieleen, tosin raskas, mutta hyvä tsemppi kaikilla koko päivän!

Johanna

maanantai 6. tammikuuta 2014

Loppiaisrogaining 2014

Hauskaa oli, mutta retkeilyksi meni! Vauhtia uupui. Näin siis silloinkin, kun ei oltu kainaloja myöten hakkuurisukossa, suddailemassa ylös syvän ojan liejuista piennarta taikka laskemassa liukumäkeä jäkäläistä kalliota pitkin. Puuttuvan vauhdin kruunasi vielä äärimmäisen tehokas pummailu, Juhan sanoin 'surkein suunnistus ikinä'. Mutta tämä retki oli kuitenkin mitä mainioin seikkailu! Maisemat oli hienoja, upeita kalliojyrkänteitä ja lähestulkoon koko reitti metsän siimeksessä. Kaikesta takkuilusta huolimatta tiimillä hyvä meininki koko 43 km matkan. Kello pysähtyi meille aikaan 7 h 40 min.

Alkuperäinen suunnitelma: 25 - 42 - 57 - 48 - 27 - 29 - 40 - 32 - 38 - 50 - 43 - 33 - 51 - 46 -41 -52 - 36 - 45 - 24 - 58 - 54 - 44 - 39 - 47 - 31 - 23 - 56 - 22. Heti alussa pätettiin poiketa suunnitelmasta ja lähettiin hakemaan 21. Kävi kuitenkin niin, että hyvän etsinnän jälkeen rasti jäi kokonaan löytymättä. 42 ja 48 etsittiin ninikään, mutta lopulta kuitenkin rastitl öydettiin. Sitten menikin tasasen mukavasti 36:lle, jonka jälkeen päätettiin jättää 45 ja 24 väliin. Viimeinen ja koko retken krunaava pummi tuli sitten 44:lla. Tähän hetkeen metsä oli jo pilkkopimeä ja suon läpi tarvottuamme otsalampun valossa lähdimme nousemaan liian aikaisin jyrkännettä. Kaikki johti siihen, että lopuksi ei enää etitty rastia vaan kintopistettä, että saataisi tiimi takaisin kartalle. 44 jäi, mutta saimme itsemme kartalle. Lopusta jätettin vielä 23 hakematta. PIsteitä tällä kertaa meille kertyi 82. Parhaan pistesaaliin (118) suunnisti Team Woodman.

Johanna-Juha-Jari