Victorinox Spring Adventure

Videokooste - Victorinox Spring Adventure
Karttoja
Pyöräosuuden kartta 

Hetki purettiin kamoja, ennen kasia ja Multisport Cupin vuoden 2012 ensimmäisen kisan Victorinox Spring Adventuren materiaalin jakoa. Reittisuunitelma päädyttiin tekemään auton takapaksissa vaikka lämpimät, tuulettomat sisätilatkin olisi ollut tarjolla. Miksi?! Reittisuunnittelu oli sekavaa ja tuplakartat ja x-rastit aiheutti hämmennystä.

Kisa starttasi tonnin juoksulla, jonka jälkeen kilpasarja jatkoi juoksuosuudelle.  Ekaa rastia pummattiin hetki alkuhässäkässä, mutta loppumatka sujui jouhevasti pääasiassa pitkin polkuja ja ongelmitta.

Vaihto pyörään ja kohti Alhovuoren laskettelukeskusta. Ensin poljettiin ylös huipulle, jolta seuraavalle huipulle loppumatka pyörää ylöspäin työntäen. Pyörät parkkiin, lenkkarit jalkaan ja kolme kertaa ylös-alas rinnettä. Alaspäin vauhdilla, ylöspäin säästeltiin- ehkä liikaakin.

Matkalla melontaosuudelle tetsattiin yksi rasti. Alussa ajettavaa teknistä polkua, hetken päästä talutettavaa mutaista metsäkoneuraa ja lopulta pyörä kantoon ja harppomista hakkuiden yli. Lopulta Juha harppoi edellä molempien pyörät kannossa ja Johanna rämpi perästä. Mutta eipä aikaakaan ja hakkuuaukean reunasta ilmaantui taas ajettava ura. Loppu olikin helppoa ja nopeaa, ainakin tuntui sille!

Melonta Pyhäjärven pohjoisrannalle sujui mukavan lepposasti. Läntiselle rastille melottaessa vastatuuli oli voimakas, mutta kajakki kulki vielä mukavasti. Myötätuulen melonta tuntui turhauttavalta: hyvä teho, mutta tuntui ettei kanootti liiku lainkaan. Kylmä vesi roiskui tuulen ansiosta melasta hihoille. Neljäs rasti oli järven itäpääästä lähtevän joen rannalla. Alku oli IHANA! Tuulen suojaa ja tyyntä vettä. Kunnes kaatuneet puut tukkivat reitin. Puun ja veden välissä oli pieni tila, kuitenkin sen verran iso, että edessä melova Johanna mahtui puikahtamaan toiselle puolelle, mutta sen verran pieni, että Juhalla ei ollut saumaa.

Siinä sitten oltiin kajakissa puu välissämme. Juha yritti ahtautua alitse eikä huomannut, että virta käänsi kajakin puun myötäisesti ja alkoi kallistaa kajakkia Johannan puolelta veteenpäin. Jotenkin hetken säikähdyksen jälkeen Johanna sai ahtauduttua takaisin Juhan  puolelle ja siinä sitä oltiin lähtöpisteessä.

Juha hyppäsi kajakista jokeen ja tuli takasin kyytiin puun toiselta puolelta. Talviturkki jäi siis Karkkilan jokeen. Seuraava puu onnistuttiin molemmat alittamaan ja takasinpäin meloessa alitettiin puut joen toista, tilavampaa reunaa. Tuuli yltyi yltymistään ja loppumelonta pyhäjärvellä oli jäätävää. Aalto rikkoutui syliin ja kuivana ei olisi selvitty vaikka uimareissu olisi vältetty.

Melonnan jälkeen pyörä kulki, lämmöntuotto, jäätyneiden varpaiden ja sormenpäiden elvytys motivaationa. Edessä oli houkutteleva juoksuosuus, jossa viimeistään saisi lämpöä kohmeiseen kroppaan. Juoksun alussa oli pieni köysitehtävä, jossa ylitettiin joki. Juoksu kulki päivän päätteeksi mukavasti. Päätettiin jättää kaksi viimeistä rastia hakematta, että keritään varmasti määräajassa perille ja maaliin leimattiinkin aikaan 6:21, mittarissa 67.7 km.

Ikävä kyllä tällä kertaa reittikirjaa ei oltu luettu kunnolla. Aikaa olisikin ollut vielä 40 min jäljellä. Oltaisi siis ehditty helpolla koko rata läpi ja huomattavasti pienemmillä sakoilla. Lisäksi vaihtoleiman yhteydessä olisi aina pitänyt hakea leima läheisen kallion päältä. Missattiin tämäkin informaatio täysin. Saatiin siis sakkoa vaihtoleimoista ja väliinjätetyistä rasteista. Ensi kerralla tavataan reittikirja pariin otteeseen ennenkun edes katsotaan karttoja.

Reitti oli monipuolinen ja päivä vähintäänkin mielenkiintoinen! :D Suuret kiitokset järjestäjälle, Multisport.fi!

Tulokset 12.5.2012 

Oxalis

 

Seikkailupäivä kuntosarjassa starttasi kilometrin ratajuoksulla. Radalta suunnattiin pyörillä melonta-osuudelle Pyhäjärven rannalle.

Melontakokemusta tiimillämme oli hieman epäsuhtaisesti; Jarilla hieman enemmän ja Minnalla melko paljon vähemmän (1 kanoottiretki alla). Kaksikon kyytiin päästiin sutjakkaan ja melonta sujui välillä tahdissa ja suurimmaksi osaksi epätahdissa. Minna keulassa ei aina tahtonut muistaa, että takanakin oli meloja ja meni ihan omaa sekavaa tahtia. Tästä kaikesta huolimatta pysyttiin joukon mukana ihan kivasti ja kilsoja melonnasta kertyi noin 5 km.

Vaatteet märkinä ja hieman viluisina lähdettiin pyöräilemään. Reittivalinnat teimme teitä pitkin, joten kartalla oli helppo pysyä ja sen suurempia seikkailuja ei pyöräosuudella eletty. Minnan korkeat verensokerit (n. 16) hapottivat, joten vaikka syke oli tapissa, ei jaloissa tuntunut tapahtuvan mitään. Siinä sotkiessamme pohdimme pyörään hinaussysteemiä. Reittikirjaa oltiin luettu hieman huolimattomasti; Z3 rasti haettiin Pyhäjärven eteläpuolelta... Pyöräilyä kertyi noin 25 km. 

Pyöräilyosuus päättyi koululle vaihtoon. Tässä vaiheessa varpaat olivat kylmästä tunnottomat, joten oli erittäin mukavaa päästä lämmittelemään juoksun pariin! Juuri ennen juoksuun lähtöä Minnan isä tuli kannustamaan ja sekös toi puhtia taas menoon. Köysitehtävää päästiin suorittamaan saman tein ja jännäähän se oli! Minnan käsivoimat riittivät juuri ja juuri toiselle rannalle.

Jyrkimmät mäet oli pakko kävellä, mutta muuten juoksu kulki suhteellisen hyvin. Matkaa kertyin noin 10 km. 

Maaliin suoriuduttiin aikaan 04:28:57 ja matkaa mittarissa kaiken kaikkiaan 45 km.

Tästä kerrasta opittua: juomareppuun ei jätetä yhtään ilmaa (sitä loiskintaa kuunnellessa oli melkoinen vessahätä koko ajan), näin viileämmällä säällä sitä juomaa ei välttämättä tartte ihan litratolkulla kantaa mukana, melontaa täytyy harjoitella ja nyt maastokengät tilaukseen ja poluille juoksemaan ja mieluiten ylämäkeen ;)

Mahtava laji, tullaan toistekin! :)

                                                                                                                                                                              Minna ja Jari