Oxalis feat MJKettu: Tuulonen Adventure 2012

Tuulonen Adventure järjestettiin toista kertaa Tuuloksella Hämeenlinnan kupeessa. Me osallistuimme kisaan ekaa kertaa, Johanna ja Juha kilpasarjassa Minna ja Jari kuntosarjassa. Materiaalinjako alkoi 8.30 ja kisa starttasi 10.00. Puolitoista tuntia oli siis aikaa punoa pettämätöntä reittisuunitelmaa. Ja niinhän Oxalis onnistui taas kaiken oveluutensa mukaan sujauttamaan juoksulenkkarit melonnan starttiin vietävään varustelaatikkoon. Kuinka kätevää olikaan lähteä liikenteeseen vähillä kantaumuksilla!

Kisa starttasi 'Numerot' tehtävällä. Nurmikentän laidalla olevaan ruudukkoon oli sijoiteltu kirjaimia, joita vastaavilla koordinaateilla olevat numerot piti nurmikentästä löytää. Saatiin tehtävä läpi toka yrittämällä ja hypättiin pyörien selkään taittamaan kilpasarjan ekaa osuutta. Pyörällä edettiin Tuuloksen kauppakeskuksen parkkihalliin ja matkan varrelta kerättiin rasteja. Matkalla alkoi sataa.

Parkkihallissa odotti kisan toka tehtävä 'Rekisterit'. Tehtävänä oli löytää parkkialueilta kolme autoa, joissa on Tuulonen Adventuren mainos ja ilmoittaa rekisterinumerot rastivahdeille. Me singottiin suoraan takaisin sateeseen kiertämään parkkipaikkoja. Kun oltiin juostu kauppakeskus ympäri oli saaliina kaksi rekkaria. Juha arveli, että oli jättänyt omalta vastuualueltaan yhden rivin katsomatta, joten juoksimme uusintakierrokselle- tuloksetta. Vihdoin Juha suostui tarttua ajatukseen, että hallista voisi löytyä puuttuva rekkari. Ja niin pääsimme jatkamaan matkaa. Sade lakkasi.

Pyöräosuus jatkui jyrkännerastin haulla ja sitä seuraavalla runttauksella jyrkkään ylämäkeen vievän metsäautotien huipulle, jonne oli järjestetty kolmas tehtävä 'Tiilet'. Neljän tiilen päällä edeten koskematta maahan piti edetä merkitty matka. Tehtävä onnistui mukavasti ja vauhdikas matka alas alkoi. Siinä pyöräillessä korkeuskäyrä juoksu-suunnistus tehtävää kohti me se sitten tajuttiin: siellä ne oli lenkkarit hyvässä säilössä varustelaatikossa. No eipä auttanu muu ku märät pyöräkengät jalassa klossit kolisten kohti umpi mettää! Jjei! Suunnistus onnistui onneksi mallikkaasti, eikä ainakaan ylimääräisiä kilometreja tullu keräiltyä.

Korkeuskäyrä juoksu-suunnistuksen vaihto. Järjestäjän kuva: UrheiluseuraKunnonUrhot/TuulonenAdventure2012

Matka jatkui pyörällä parin rastin kautta kohti melonnan starttia. Matkalla satoi kaatamalla, ei olisi pienet pyyhkijät pyörälaseissa ollut pahitteeksi. Rannassa vaihdettiin jo kaivatut lenkkarit jalkaan ja työnnettiin kisajärjestäjän menopeli vesille. Sade lakkasi. Kanootti ei tuntunut aluksi kulkevan mihinkään, mutta kai se vaan tuntui siltä ja eikai sen retkikanootin mikään vauhtipaatti kuulu ollakaan. Eteenpäin kuitenkin päästiin. Ensimmäisen rastin perään vedettiin saarikierros juosten kevyet lenkarit jalassa ja kerättiin yksi uinti rasti. Loppu melonta oli ristiin rastiin rannikkoa ja lopulta takaisin pyörään ja auringon paisteessa kohti koulunkenttää.

Koulun kentälle vielä pyörät parkkiin ja kohti viimeistä juoksuosuutta. Yhtä rastia pummattiin parikyt metriä, muuten suunnistus sujui. Maaliin leimattiin reilu viiden tunnin aikaan neljäntenä, mutta noustiin kolmanneksi kun toisena maaliin tulleilta puuttui yksi leima. Kaikenkaikkiaan leppoisa hyvin järjestetty pyöräpainotteinen kisa ja mukavia tehtäviä matkan varrella! Päivän kruunasi lauttasaunan löylyt ja kirpsakka pulahtaminen kylmään järveen. :)

3. Oxalis 5.05 (+00.35)

Kaikki tulokset

Järjestäjän kuvia

Johanna ja Juha

30. MJKettu 5.16 (+02:13)

Kuntosarjankin ensimmäinen tehtävä oli ”Numerot”. Alkujännityksen huumassa tehtävä meni säätämiseksi ja saatiin tehtävä ratkottua vasta kolmannella yrityksellä. Kentältä lähdettiin pyörillä kohti melonnan lähtöä, matkalla haettiin yksi rasti ja unohdettiin tohinassa leimata melontapaikan rasti!

Melonta kanootilla tuntui kiikkerältä Spring Adventurin kisassa olleeseen kajakkiin verrattuna, mutta pääsimme etenemään suht suoraan. Saarella Minna kärsi matalasta sokereista, joten rastit haettiin käytännössä kävellen. Uintirasti oli mukavan virkistävä! Kuivien sukkien vaihto oli melko turhaa, kun seuraavassa hetkessä vettä tuli taivaan täydeltä. Loput melontarastit meni ihan mukavasti. Sadekin taukosi. Melonnan jälkeen täytettiin juomapullot varustelaatikkoon jätetystä pullosta ja jatkettiin matkaa pyörillä.

Pyörärastilla 11 Minnan sokerit huiteli korkealla ja oli tarve lisäinsuliinille. Rastille 12 päästyämme vettä tuli taas kaatamalla. Aamulla kun suunnittelimme reittiä, päätimme katsoa paikan päällä miten etenisimme rastille 13: metsän poikki hakkuun vierestä vai tietä pitkin kiertäen. Rastilta lähti polun tapainen uoma, jota rohkeasti päätettiin lähteä seuraamaan. Maasto muuttui pian hyvin tiheäksi, kiviseksi ja melkoisen hidaskulkuiseksi. Mutta kun matkaa oli jo takana, ei voinut enää kääntyä takaisinkaan. Ryteikössä meni valmis polku, joten suunnistukseen ei tarvinnut käyttää energiaa ja kaiken sai pistää pyörän kantamiseen ja pystyssä pysymiseen. Joo, ei enää tällaista toiste! ;)

Pyöräparkissa vaihdoimme lukkikset lenkkareihin ja muutama joukkue sai meidät kiinni. Juoksu kulki mukavasti ja eka rasti löytyi helposti. Seuraavaa (15) pummattiinkin sitten enemmän; juostiin vahingossa liian pitkälle. Juoksu kulki hyvin rastille 16 ja sieltä takaisin päin. Vaihtotohinassa Minnalla jäi aivan turhaan reppu selkään. Päätimme oikaista tieltä metsän poikki rastille 14. Metsä oli jälleen hidaskulkuista, tiheikköä, risukkoa, hakkuuta ja sammaloitunutta kivikkoa. Minnan ottama insuliini teki tehtävänsä ja oltiin taas matalilla... Matkanteko oli sen verran hidasta, että alkoi usko loppumaan tielle pääsemisen suhteen, mutta viimein se sieltä pilkotti!

Taas säätöä kenkien vaihdossa ja viimeistä pyörärastia etsimään. Tietä pitkin! Sieltä mukavasti rullaillen koululle, kenkien vaihto ja tiilitehtävän kimppuun. Tiilitehtävä suoritettiin sooloina omilla tiilillä, kerran aloitettiin alusta Minnan käden osuessa maahan. Sitten vielä viimeiset rastit juosten. Sähkölinjaa seuratessamme Jari onnistui saamaan tikun lenkkareiden pohjan läpi! Hetki meni ennen kuin se saatiin kammettua pois, kun ei tullut mitään työkalua otettua reppuun mukaan. Ostoslistalle siis maastojuoksukengät! Hyvin energioin jaksettiin juosta kaikki loppurastit maaliin asti!