XGLOW KAATO

Perjantai-iltana kympin aikaan kurvattiin Huhmarnummen koulun pihaan multisport cupin viimeisen kisan, XGLOW KAATO, materiaalinjaon jonon jatkeeksi. Karttojen kanssa takasin kotia ja reitinsuunnittelupuuhiin. Kisakamat valmiiksi, rapiat 2.5 h unta, ja sitten vaan reippaana takas koululle. Viivalla hierottiin viimeset unihiekat silmistä ja matkaan lähdettiin pyörällä aamuyön pimeydessä klo.05.

Sotkettiin Palojärvelle, hiekkatieltä kajakki kantoon ja rannalle. Pimeydessä tunkeuduttiin järjestäjän tarjoamiin kelluntaliiveihin. Ja sehän otti taas oman aikansa. Eikai sitä ilmeisesti voi muistaa, että se pyöräilykypärä nyt vaan ei mahdu siitä pääaukosta. Ja ainiin, oliko se numeroliivi päälimmäisenä? Viimein, kun päästiin kajakkiin tuntui itse melonta sujuvan. Hyvä tekemisen meininki, yksi rasti matkalta järven toiseen päähän ja rantautuminen. Joen ylitys. Kivikkoiseen virtapaikkaan oli viritetty köysi, josta kiinni pitäen kahlattiin joen yli. Juha meni edeltä, jotta voi sitten pelastaa Johannan mikäli ote lipsahtaa. Pelastuspuuhiin ei onneksi tarvinnut ryhtyä ja matka jatkui kiipeilemällä rasti jyrkänteen päältä. Matkalla oli pölkkyihin kaiverretut askelmat kaiteineen, märkänä pyöräilykengän alla tosin varsinaiset limanuljaskat. Takaisin samaa reitiiä, joen ylitys ja kajakki alle.

Paluumatkaa taitettiin pitkulaisen järven toista rantaa. Viimeinen rasti olisi järven toisessa päässä joella. Pimeydessä jokea lähestyessämme edessämme oli vain tiheä kaislikko. Kunnolla vauhtia alle ja läpi! Vauhti kaislikossa kuitenkin hyytyi ja melonta alkoi muistuttaa lähinnä työntämistä. Kaislikon vielä tihetessä hetken jo käväsi mielessä, että tähän kun jäädään kiinni ni jjei! Mutta onneksemme edestä aukesikin kapea väylä joka vei joelle. Jokimelontaa, rasti pienen virtapaikan alajuoksulta ja paluu kaislikkoväylää pitkin järvelle.

Ensimmäisinä lyhyen suunnistuksen vaihtoon

Melonnasta matka jatkui pyörällä rantajyrkänteen pimeissä pusikoissa. Pyörät muurin yli ja roskaisen sillan ali polkuja pitkin Veikkolan ohi menevälle tielle. Pyöräilyn välissä oli lyhyt suunnistus. Tossut vaihtoon ja menoksi. Pimeys alkoi pikkuhiljaa hälvetä. Suunnistuksesta matka jatkui taas pyörillä kohti Nuuksiota ja pidempää suunnistusta.  Alkumatkan aina toisinaan näköpiirissä ollut Ulkoilunmaailma.fi meni tästä vaihdosta menojaan eikä heitä sen koommin enää nähty.

Suunnistus osuuden ekalle rastille juostiin ensin tietä, sitten pikkuhiljaa katoavaa polkua ja lopulta kahlattiin reisiä myöten suossa. Ei tainnu mennä ihan putkeen. Avokalliolla suon jälkeen Juha totesi, että ei nyt taideta olla ihan kartalla. Kun päädyimme viimein avokalliopolulle lähdimme juoksemaan sitä länteen, kiintopistettä etsimään. Jossain vaiheessa polulla vastaan tuli jonossa sekapari ja naispari. Juha päätteli polun olevan oikea ja murisi jotain pummista...

Käännyimme, ja juoksimme lähes samaa matkaa vastaan tulleiden kanssa osuuden ensimmäiselle rastille. Sitten naispari lähti eri suuntaan, mutta sekapari pysyi näkyvissä vielä seuraavalle rastille. Jossain vaiheessa matkalla suunnistuksen vikalle rastille meidän tiet erkani, ja sen jälkeen ei enää muita nähty. Hyvä tsemppi teknisillä poluilla sai suolle uponneen fiiliksen nousemaan.

Yritettiin siis parhaamme mukaan kovemmalla juoksulla paikata suorastia ja pyörille pääsy väsyneillä koivilla tuntuikin ihanalta. Parissa mäessä jopa haaveilin pyörähinauksesta. Mutta kun ei moiseen ole valmiuksia, niin ihan omin voimin saa kukin runtata etiäpäin. Vähän pehmeää hiekkaa, mutaa ja sitten asvalttia koululle. Maalileima ja Pasonen ilmoitti meidän olevan toka seka! Jee! Kilsoja tällä kertaa kertyi 50.9 ja aikaa touhuun meni noin 4:40. Sekasarjan voittajille, Ulkoilunmaailma.fi, jäätiin ilmeisesti jotain 10 min. Ulkoilunmaailma.fi voitti myös koko multisport cupin sekasarjan, toisena Lupus Extreme Mix ja kolmantena Oxalis! Hämmentyneinä vastaanotimme pikkupokaalin. :D 

Reitti oli monipuolinen hienoine yksityiskohtineen ja pimeässä puuhaaminen toi oman säväyksensä etenemiseen. Meille parasta kuitenkin reissussa oli suorastin jälkeinen tsemppi! Tällaiset yhden lenkin radat ovat kyllä kaikinpuolin mein mieleen!

Johanna&Juha 

Herätys kello 2.30, puurot ja sämpylät suihin, fillarit katolle ja materiaalin hakuun!

Kuntosarjan startti oli klo 6.15 ja matkaan lähdimme pyörillä. Ensimmäisellä pyörärastilla jäimme taas hetkeksi jahkailemaan suunniteltua reitinvalintaamme; olimme meinanneet jatkaa rastilta eteenpäin polkua pitkin, mutta valtaosan kanssakilpailijoistamme kääntyessä takaisin tietä pitkin, jäimme arpomaan mitä tekisisimme. Päätimme kuitenkin pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa ja etenimme kohti pimeää metsäpolkua. Seikkailumieli oli huipussaan kun etenimme mutaista polkua pitkin otsalamppujen valossa! Suunnistus sujui ja pääsimme pian hiekkatielle ja sieltä asvalttitielle.

Suuntasimme kohti melontarantaa ja sahasimme edestakaisin ennen kuin oikea rantapaikka löytyi. Melonnassa ei ollut ruuhkaa ja pääsimme sujuvasti kaksikkokajakin kyytiin. Melonta sujui mukavasti, jokiosuus oli ehdottomasti hauskin pätkä!

Melonnasta taas pyörien kyytiin. Siltarastille mentiin rantapolkua. Rastia etsittiin alimmaltakin sillalta ennen kuin se löytyi ylempää. Matkaa jatkettiin sillan alta ja näimme kuinka edellä menevän polkijan kumi meni puhki roskaisessa vedessä. Ei siinä ollut muuta vaihtoehtoa kuin pyöräillä perässä ja toivoa parasta. Selvisimme onneksi ehjin renkain.

Energisinä poljimme lahjakkaasti ohi urheilukentän ja käännyimme takaisin vasta toisella liikenneympyrällä, kun alkoi näkyä viittoja motarille! Ei muuta kuin kääntö takaisin ja nyt kenttäkin löytyi. Yritimme suunnistaa mahdollisimman rauhallisesti ja tarkasti, mutta eihän me nyt voida olla pummaamatta näinkään tarkalla (1:500) kartalla... Kun tulimme juoksusta vaihtoon, huvittuneina kuuntelimme muiden joukkueiden kommentteja, että tällaisella kartalla nyt on ihan mahdotonta pummata! Joillekin kaikki on mahdollista ;D

Juoksuosuudelta jatkettiin pyörillä ja suhailtiin taas yksi risteys ohi. Viimeiselle rastille menimme samaa reittiä kuin aamullakin eli lähdimme 12-rastilta pohjoiseen.

Reissu meni siis ihan rattoisasti, Minnan pieni flunssanpoikanen hieman hidasti tahtiamme, mutta aamun pimeällä ajosta ja jokimelonnasta jäi mukavat muistot!

Matkaa kertyi noin 40 km ja aikaa kului noin 4 tuntia.

Minna&Jari