Päätös lähteä juoksemaan lauantaina tehtiin alkuviikosta. Tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan, Nuuksion poluilla juostava maraton: Nuuksio Classic Trail Marathon. Kyseisestä matkasta ei Johannalla ole kokemusta minkäänlaisella alustalla ja Juhankin kokemukset liittyvät muinaisten Endurance Questien osuuksiin, joista on jo pieni ikuisuus. Juhalla tosin tekninen juoksu on suunnistustaustan myötä vahvempi, mutta juoksukunto taitaa tätänykyä olla aika samaa luokkaa. Niimpä päädyimme taittamaan matkaa kahelleen, ainakin alkuun.
Reppuihin pakkailtiin geelejä ja litran verran juomaa. Lisäksi kummallekin kyytiin tankkausta varten tyhjä litran pullo juomajauheineen. Tavoitteena oli edetä siten, että askel luokiteltaisiin juoksuksi vielä lopppumetreilläkin. Ja hyvällä fiiliksellä! Aikaa ei osattu arvioida lainkaan,
mutta veikkailtiin, että alle 6 tuntia saattaisi olla realistinen. Ennakkotietojen mukaan aika olisi noin 1.5 kertainen asfalttimaratoniin verrattuna.
Lähdössä hakeuduttiin jonnekin puolivälin paikkeille ja matkaan lähdettiin maltillisella askeleella. Ensimmäinen kymppi meni pitkälti letkassa juosten. Kokemuksena laatuaan ensimmäinen sekin. Pian tulikin opittua, että pieni hajurako edellä juoksevaan on paikallaan, jottei vaikka kompastu juureen ja mäiskähdä mutaan. Eka kymppi ja rapiat saatiin täyteen kipuamalla Solvallan laskettelurinteen huipulle ja aina lähtökoppiin asti.
Toka kymppi juostiinkin enemmän kahelleen. Poistettiin yksi tikku Johannan kengästä, kiipeiltiin kallioille ja lasketiin alas. Ja juostiin. Repusta loppui juoma vajaa kilsa ennen 26 km vesipistettä, jossa kokkailtiin sitten uudet keitot reppuihin. Matka jatkui ylämäkeen, edelleen enemmän kahelleen. Vähän ennen viimeistä vesipistettä Juha telo ukkovarpaansa, sen missä vielä lähtiessä oli kynsi jäljellä. Hetken aikaa matka jatkui irvistellen.
 |
| [Kuva: Karri Jalava] |
Toka kymppi juostiinkin enemmän kahelleen. Poistettiin yksi tikku Johannan kengästä, kiipeiltiin kallioille ja lasketiin alas. Ja juostiin. Repusta loppui juoma vajaa kilsa ennen 26 km vesipistettä, jossa kokkailtiin sitten uudet keitot reppuihin. Matka jatkui ylämäkeen, edelleen enemmän kahelleen. Vähän ennen viimeistä vesipistettä Juha telo ukkovarpaansa, sen missä vielä lähtiessä oli kynsi jäljellä. Hetken aikaa matka jatkui irvistellen.
33 km vesipisteellä vielä vähän vettä matkaan ja kohti maalia. Juhan varvaskipu turtui melko pian ja viimeisellä kympillä oli ehdottomasti paras meno koko päivänä. Vauhtiakin kiristettiin mukavasti loppua kohti edeltävästä kympistä. Pari kilsaa ennen maalia alkoi kuulua kisa-keskuksen meininkiä. Maaliin juostiin yhdessä, aivan huippu fiiliksellä ja hyvällä energialla aikaan 5:20 (M +1:28 / N +1:03).
Parasta. :) Aivan mahtava päivä! Suosittelemme!
 |
| [Kuva: Karri Jalava] |
Parasta. :) Aivan mahtava päivä! Suosittelemme!
SUURI kiitos järjestäjille!
Johanna&Juha
Hienosti meni ja mieletön suoritus! :) Sen verran hauskan kuuloista, että pakko päästä mukaan ensi vuonna! :)
VastaaPoista-Minna